Kertomuksia rahoituksen keräämisestä

Rahoituksen järjestäminen tavalla tai toisella on erityisesti yritystoiminnan aloitus- ja kasvuvaiheessa pakollinen ”strateginen” valinta. Rahalla saa ja mersulla pääsee. Eri rahoitusinstrumenttien läpinkäynti voi tarjota sinulle elämäsi retken.

Lappajärven meteorikraateri Etelä-Pohjanmaalla syntyi, kun katetun jalkapallostadionin kokoinen törmääjä osui 80 gigatonnin voimalla silloiseen erämaahan. Saatiin odottaa lähes 200 miljoonaa vuotta, kunnes eräänä päivänä sama villi näytelmä ja epäluonnollisen voimakas rytke Suomessa toistuisi uudestaan.

Tällä kertaa törmäyspisteenä toimi Seinäjoen tutkijahotellin kahvitupa ”Lande”. Oli tiistai-iltapäivä 8.9.2015 ja Finsectin osakkaille oli juuri selvinyt mitä Tekesin rahoituksen hakuprosessi todella heiltä vaatisi. Jotain aivan muuta, kuin mitä oli alunperin ajateltu.

Kuvankaappaus 2016-5-30 kello 14.24.11
Herääminen todellisuuteen

Tarkoituksenamme oli hakea Tekesin INKA – ohjelmasta rahoitus syötävien hyönteisten kasvatuspilotoinnille, joka tultaisiin toteuttamaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan maatila- ja elintarvikeyritysten kanssa tammikuusta 2016 alkaen.

Projektin oli tarkoitus kestää noin kaksi vuotta ja sen aikana olisi mallinnettu parhaat mahdolliset elintarvikehyönteisten kasvatusmenetelmät, sekä ennen kaikkea tuotettu paljon hyönteisiä hyönteiselintarvikkeiden tuotekehitystä varten.

Kuvankaappaus 2016-5-30 kello 15.04.28
”Entolab – Biosivuvirtoja hyödyntävän hajautetun sirkkatuotannon kehittäminen” – hanke

Finsect olisi ollut mukana hankkeessa koordinoimassa toimintaa. Hartaimpana haaveenamme oli tätä kautta löytää parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit ja tarvittava osaaminen oman yritystoimintamme aloittamiseksi. Tilanne kun oli edelleen se, että emme oikein tienneet mitä Finsect tulisi lopulta tekemään.

Heppoisena suunnitelmanamme oli käynnistää Tekes hanke, katsoa mitä tapahtuu ja tuloksia seuraamalla päättää ja valita ikään kuin lennosta yrityksellemme paras mahdollinen liiketoimintamalli tulevaisuutta varten.

Kahvitupa ”Landessa” saimme sitten kuulla, että meillä olisi tasan 21 päivää aikaa hankkia Tekes hankkeen yritysrahoitusosuus. Syyskuun loppuun mennessä meillä pitäisi olla vähintään 20 000 euroa kasassa ja mahdollisimman monta yritystä sitoutettuna kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Muuten saisimme heittää hyvästit Suomen ensimmäisen hyönteistutkimushankkeen käynnistymiselle.

Se oli mahdoton ajatus!

Tähän saakka olimme kirjaimellisesti eläneet koko kesän omassa Laa-Laa maassamme uskoen rahan vain jostain tupsahtavan hanketilillemme ja Tekes hankkeen käynnistymisen olevan 100 prosenttisen varmaa faktaa. Näin jälkikäteen ajateltuna olimme aivan typerryttävän naiiveja märkäkorvia. Nyt oli toimittava ja nopeasti!

24_21171
Rahoitusta keräämään

Hyvin pian kävi selväksi, että rahaa potentiaalisilta yhteistyöyrityksiltä ei tulisi herumaan senttiäkään, jos hankeidean myyminen heille toteutettaisiin puhelimitse. Jokainen soittamamme puhelu oli pieni katastrofi.

Kuulia ei joko ymmärtänyt jännittynyttä soperrustamme syötävien hyönteisten kasvatushankkeesta tai jos ymmärsikin, niin viimeistään siinä vaiheessa sulki puhelinyhteyden. Opimme kantapään kautta, että rahan pyytäminen hyönteisten kasvatusta varten puhelimessa ei onnistu. ”One does not simply sell edible insects on a phone”. Yrityksiä oli lähdettävä tapaamaan henkilökohtaisesti valmiiden hankepapereiden kanssa.

Maanantaina 14.9.2015 Sami palasikin pikaisesti Seinäjoelle. Ovelta ovelle toteutetun, vuokrapyörällä ja vuokra-autoilla taitetun kahdeksan päivän aikana Samista muodostui todellinen Minna Canthin novellien kaltainen surrealistinen versio Kauppa-Loposta, joka tuli, näki ja möi hyönteishanketta Seinäjoen seudun paikallisyrityksille sinisissä Hai-saappaissaan.

Moni hämmentyi. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotaloon Sami kutsuttiin kolmena päivänä peräkkäin hankeideaa esittelemään joka kerta vaihtuvalle yleisölle siitä yksinkertaisesta syystä, että se kuullosti niin kertakaikkisen hullulta. Kaikenlaisia asiantuntijoita kerääntyi Samin messuja kuuntelemaan silmät pyöreinä.

Mutta onneksi moni piti hankeideaamme myös harkinnan arvoisena. 

Kun Samin myyntireissu Seinäjoella lopulta päättyi, oli yhteistyöyrityksiä kasassa jo reilu tusina. Syyskuun viimeiset päivät kauppaa tehtiin vielä Helsingissäkin ja lopulliseksi saldoksi hankkeeseen saatiin mukaan yhteensä 20 suomalaista pk-yritystä ja yksi iso japanilainen elektroniikkavalmistaja. Rahoitusta näiltä yrityksiltä kerättiin yli alkuperäisen tavoitteen.

Lopullinen hankehakemus jätettiin Tekesille torstaina, 1.10.2015.

Hankekuvauksen viimeisiä sanamuotoja hiottiin viimeisiin tunteihin saakka loputtoman pitkien sähköpostiketjujen ja Skype-puheluiden avulla. Sami työsti paperia Kumpulan siirtolapuutarhamökissään pimenevien syysiltojen kirpeässä syleilyssä ja Lauri kaivoi hakemuksen kuvaukseen lisää kättäpidempää Helsingin yliopiston tietokannoista Tampereelta käsin.

Kun urakka oli valmis ja hakemus jätetty, helpotus oli suuri. Samanlaiseen mankeliin ei ainakaan ihan heti haluttaisi uudestaan. Sen verran opittiin, että seuraavaan rahoitushakuun lähdettäisiin paremmin valmistautuneena ja huomattavasti aikaisemmin.

Mutta kuten niin usein muissakin tapauksissa, ”timantit syntyvät vain kovassa paineessa”.

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s